Tuleeko seuraavan sukupolven kännykkäverkkoja?

Life on the bleeding edge

Saammeko käyttöön seuraavan sukupolven kännykkäverkot vai tapetaanko ne jo ennenkuin niitä on edes ehditty rakentaa? Eikä niitä rahoja varmaan koskaan edes pystytä maksamaan.

Päivitys 7/2003 (alkuperäinen juttu 6.5.2000) Luulen, että oikeasti uudet, toimivat langattomat ratkaisut tulevat paikoilleen jähmettyneen telecom-maailman ulkopuolelta, vapaamman innovaation piirissä toimivista yrityksistä ja tekijöistä.

Päivitys 19.9.2000 Epäilen, etteivät uudet taajuudet suurilla summilla myyneet maat tule ikinä näkemään suurinta osaa rahoistaan. Mobiilifirmoilla ei yksinkertaisesti tule olemaan varaa maksaa moisia gigasummia.

Huutokaupat onkin käyty hinnoilla jotka ovat enemmänkin "osakemarkkinoiden" tasolla mutta summat pitäisi aikanaan maksaa oikealla kovalla rahalla. Yritysten arvo osakemarkkinoillahan on pienestä osakemäärästä ekstrapoloitu odotusarvo jostain mitä ei oikeasti vastaa mikään.

Toisaalta, kun maksun aika tulee eikä maksajia löydy, vallassa on jo toiset poliitikot joita nykyiset päättäjät voivat sitten syyttää siitä, ettei rahaa tule.

Onneksi on muitakin standardeja kuin GSM. Ehkäpä eurooppalaisten GSM-mahtien kaatuessa pääsemme nauttimaan hyvistä iMode-palveluista CDMA-verkoissa...

Suomessa ja monessa muussa kännykänkäytöltään late majority -vaiheessa olevassa maassa on selvää, että kännykkä on jokamiehen sosiaalisen verkoston osa. Ymmärrämme, että käytön maksaa kukin itse, myös me itse.

Monessa maassa kännykkä on kuitenkin vielä, ainakin imagoltaan, eliitin ja rikkaiden liikemiesten hienosteluun tarkoitettu laite. Useimpien mielestä eliitti ja rikkaat saavatkin maksaa kaikesta kovimman kautta, ellei muuten niin kateellisuuden vuoksi.

Kulttuurin muutos vie yllättävän paljon aikaa, eikä sitä voi kukaan ohjata tarkkaan. Ihmiset huomioivat asioita ympäristössään ja jotenkin kaoottisesti kulttuuri etenee sitten johonkin suuntaan.

Seuraavan sukupolven kännykkäverkot on Englannin esimerkin (200 miljardia markkaa "tyhjästä") mukaan nyt huomattu valtioille ennennäkemättömiksi rahasammoiksi.

Todennäköisesti tämän jälkeen yhdenkään maan poliitikkojen ei onnistu jakaa taajuuksia ilman huutokauppaa, koska se olisi poliittinen itsemurha. Lyhyen aikavälin voitto lienee nykyisessä maailmassa usein mieluisampi kuin pitkän aikavälin tappio.

Englannissa on arvioitu, että maksaakseen pelkät huutokaupan kulut, pitää operaattoreiden saada jokaiselta uuden verkon käyttäjältä noin 140 markkaa kuukaudessa. Siis oikeiden kustannuksien, eli puhelukustannuksien ja verkon kuoletuskustannusten lisäksi.

Lisää omaan kännykkälaskuusi 140mk/kk. Miltä tuntuu? Vaihtaako Pihtiputaan mummo verkkoa?

Tämä taitaa johtaa siihen, että seuraavan sukupolven kännykkäverkot hinnoitellaan ulos markkinoilta eikä tarpeeksi suurta massaa ei koskaan saavuteta maailman mittakaavassa, todellisia markkinoita ei synny, jolloin kaikki uusien verkkojen lupaukset jäävät toteutumatta. Kännykkäverkot jäävät vain puhelinverkoiksi.

Mitenköhän tässä käy Suomelle, jonka tulevaisuus riippuu ainakin lähivuosina aika pitkälle siitä miten Nokialla menee. Muukin suomalainen teknologia matkaa maailmalle kuitenkin aika paljon Nokian vanavedessä.

Onneksi peli ei sentään ole ihan kokonaan menetetty. Ehkä saammekin näiden tele-alan dinosaurusverkkojen sijaan jonkin IP-pohjaisen, edullisen ja yksinkertaisen ratkaisun.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, joku on tainnut sanoa.